Uuden Andiksen mukana lähti Hipiltäkin turkki. Ajelin sen ensimmäistä kertaa ihan itse ja kohtuullisen hyvin sujui. Hipin suhde ajeluun on "onks pakko", mutta pieniä livistysyrityksiä lukuunottamatta antaa se hyvin ajella itsensä. Loppusuoralla rouvaa tosin alkoi kyllästyttää sen verran, että se alkoi kuulostaa merimursulta ääntelyineen :)

Nenäpunkeista on nyt päästy eroon ja tänään saadaan mennä mukaan agilitytreeneihin ja huomenna tokoilemaan. Vauhtineiti painoi muuten eläinlääkärin vaa'alla 14,6 kiloa! Härregud! Pari kiloa enemmän kuin viime vuonna samoihin aikoihin. Mutta huomaa sen kyllä nyt kun Hipsun ajeli, että rouvalle on lihasta tullut ja muutenkin rintakehä leventynyt ja se alkaa olla aikuisten mitoissa. Eihän se vieläkään mikään tanakka ole, mutta tarvinneeko sporttimallin perron sitten ollakaan...

Pian alkaa epävirallisten agilitykilpailujen sarja HAU open, ja on tarkoitus osallistua Hipin kanssa. Ainoa mikä askarruttaa on edelleen kontaktit...No, katsotaan mitä tänään treeneissä tulee pohdittua. Jos teillä jollakulla on vinkkiä kontaktiopetukseen, niin mielelläni otan vastaan vinkkejä eri tyylien puolesta ja vastaan!

Hipin turkki näyttää huomattavasti paremmalta nyt, kun vaihdettiin vähän luomumpaan ravintoon. Eli Hips on syönyt tässä pari kuukautta Yrjölän puuroa ja raakaa lihaa sekoitettuna, suhteena puolet ja puolet. Lisäksi lohiöljyä loraus, sekä vitamiinilisää silloin tällöin. Turkki on kiiltävä ainakin näin lyhyenä ja iho näyttää muutenkin parempikuntoiselta.

Hipille on muuten löytynyt kaksoisolento. Serkku Amppu, Hannan Pacoritas-kasvatti. Katsokaa vaikka: Amppu Hannan sivuilla. Aika uskomaton samannäköisyys :)

Hippi menee juhannukseksi poikansa Tonton luo hoitoon, kun minä ja Tim menemme tanssimaan juhannussalon ympäri Ruotsiin. Katsotaan osaako äippä vielä pistää poikansa kuriin.