Ekan kerran meidän agilityuran aikana sitten purskahdin itkuun omatoimitreenaamisen jälkeen. TURHAUTTAAHARMITTAAÄRSYTTÄÄ.

Mentiin siis Purinalle tarkoituksena treenata pääasiassa keppejä ja kontakteja -mä kun ilmoitin Hipin helatorstain kisoihin rohkeana. No, otan pari ohjuria ja laitan ekoihin väleihin ja pujottelun loppuun. Hippi menee kaks kertaa pujottelun hienosti ja sitten naks, ihan kuin ei olis ikinä maailmassa koko pujottelua mennyt. Haukkuu, puree mua, hyppii ohjurin yli ja menee ali jne. Ei auttanut kun hakea verkot ja ottaa pari kertaa koko pujottelu AIVAN alkuharjoituksilla. Harmittaa lisäksi, että mun oma pääkoppa ei kyllä pysyny ihan mukana vaan olin hermostunut ja kai nyt koirakin huomasi, kun mä treenien jälkeen alan ulvoa ku susi kuutamolla.

Erästä toista perroihmistä lainaten "voi vitunvitunvitunvittu".

Ennen tätä juoksutaukoa tosiaan pujotteluharjoitukset oli jo sitä tasoa, että aluksi otettiin ohjurit ekaan ja vikaan väliin ja sit napattiin nekin pois. Oonko mä ottanut liian isoja askeleita eteenpäin liian äkkiä vai onko koiran hormonit vielä niin hyrrällä vai kuumuko se tauosta liikaa vai osaanko mä kouluttaa koiraani ollenkaan? Että tunnen itseni epäonnistuneeksi!

Ei auta, kun nyt sit käydä usein hallilla, ottaa askel TAAKSEpäin ja toivoa, että tämä on vain tilapäinen notkahdus pujottelutreenissä. Kisoista en nyt osaa sanoa mitään, no eipä se oo ku 13 euroa hukkaan jos tuntuu, että notkahdus jatkuu vielä seuraavissakin harjoituksissa.

Plussaa on se, että keinu mentiin hyvin (myös se rämisevä) ja kontaktit otettiin nätisti.