Eilisissa treeneissä ei porsasta enää näkynyt, vaan tosi hieno koira, joka osasi pujottelun! Tanja meidän treeniryhmästä oli askarrellut muoviset läpinäkyvät pleksit pujotteluun ja meillä oli vain kahdessa ensimmäisessä välissä nuo ohjurit ja muuten pujottelu ilman mitään apuja. Ja mun oma pikku possu, se OSAA pujotella! Ja hienosti osaakin! :) Joskus on niin kivaa, että meidän edistyminen näkyy oikein konkreettisesti. Kohtahan me ollaan jo hyppyradoille valmiita! Sain nimittäin Tikrun Katjalta idean, että jos keinun harjoittelu vielä kestää, niin ainahan omaa kilpailuhimoa voi tyydyttää osallistumalla hyppärille. En kuitenkaa halua kiirehtiä keinun kanssa, koska se ei näytä olevan Hipille se helpoin este. Haluan sille hyvän ja nopean keinun, joten parasta edetä pienin askelin. Tällä hetkellä Hippi hinkuu keinulle ja menee kovaa päähän asti, avustaja hiljentää vähän pudotusta ja töksähdystä. Ja tästä edetään nyt pikkupikkuaskelin, ettei se ala taas himmaamaan.

Olen katsellut Hipille myös hieman uutta aviomiestä. Vaikka pentuja tulisi ehkä vasta v. 2011, onhan se hyvä olla kuusalla asioista. Haussa on terve uros, jolla pitäisi olla sosiaalinen luonne ja mielellään tuloksia siitä, että sillä on draivia harrastuskoirana. Lisäksi mielellään mahdollisimman vähän sukua Hipsulle. Mietintämyssy on päässä ja nettiä on selailtu...