Alun perin meidän suunnitelmana oli osallistua kolmelle radalle tänä viikonloppuna ja tavoitteena oli saada yksi tulos. No, lauantain radalta jouduttiin valitettavasti jättäytymään pois, koska olin ilmoittautuessa jotenkin ajatellut, että koiria olisi noissa kisoissa paljon enemmän ja hyppyrata alkaisi vasta puolen päivän jälkeen. No, aikataulut tulivat ja startti olisi ollut 10.50. Kaikki vaihtoehdot kävin mielessäni läpi, mutta sitten päätin jäädä pois koko radalta. Kevätjuhla Vantaalla loppui vasta kymmeneltä ja oli viimeinen päivä siinä työpaikassa, joten piti halia aikuiset ja lapset läpi ja oon kyllä nyt jälkeenpäin onnellinen, että en lähtenyt sieltä kiireellä. Taisi olla tärkeä hetki lapsille(kin).

Sunnuntain radoille sitten sitä tulosta jahtaamaan. Kävelimme alkulämppäriksi Laakson ratsastuskentälle ja eipä itseasiassa jäänyt kauheasti aikaa siellä hengailla, koska rataantutustumaan kuulutettiin melkein puoli tuntia etuajassa. Ärsytti vähän, koska en kerinnyt ottaa lämppäesteitä Hipin kanssa ollenkaan :/ Ilman lämppäesteitä Hip on yleensä melko kiihkoisa...Ja niin oli tälläkin kertaa. Lähdössä karkasi ja jännitykseltä en mitään ajatellut ja me jatkettiin sit siitä eteenpäin. Karkaaminen tuli mulle vähän yllätyksenä, koska Hippi ei ole aikoihin karkaillut. Täytyy tehdä periaatepäätös, että jos vielä karkailee, niin palautan sen aina. Mutta rata rullasi mukavasti eteenpäin, oli meille aika sopiva rata: sai juosta :) Mua tietysti vieläkin jännitti ihan tuskana kepit ja fiilis oli AIVAN loistava siinä vaiheessa, kun Hippi pujotteli ne hienosti. Keinu meni hienosti, samoin muut kontaktit. Valitettavasti yksi rima tippui yhdessä takaaleikkaamiskohdassa, Hip vaan kääntyi katsomaan mua. Takaaleikkaukset on siis vielä erityiseen treeniin, ettei lässäytä ikinä hyppyä alas. Mutta muuten rata meni tooosi hienosti ja tuloksella 5 me voitettiin koko kisa, koska kukaan ei tehnyt nollaa. Aika oli -12,21, joten ihan kivaa vauhtia me siellä mentiin.

Hyppyrata meni sit pieleen heti alusta, kun H ei meinannut suostua istumaan lähtöön. Se on tehnyt tuota aikasemmin tosi paljon, mutta kun oon tosi paljon vahvistanut sivuletuloa, niin se on jäänyt vähemmälle. No nyt se oli ehkä vielä edellisestä radasta vähä kuumakallena (toinen rata tuli vähän turhan äkkiä perään) ja katsoi mua silmiin haukkuen "EN varmana istu senki ääliö, nyt mennään!" -ilmeellä. No sitten se istahti ja lähdettiin liikkeelle, mutta mun pasmat oli jo vähä sekaisin ja Hip hyppäsi putken jälkeen pari aitaa eteen vaik piti kääntyä kepeille. No, tultiin parin hypyn kautta pois radalta, koska oli sellainen fiilis, ettei siitä enää hyvää hyllyä ois saanu tekemälläkään.

Mutta, tavoite saavutettu! Tulos! Eikä tosiaankaan ollut kaukana nollasta :) Superia! Me taidetaan nyt vähä treenata ja lähteä metsästämään niitä nollia sit heinäkuussa. Meille nyt tehotreenaukseen:

-lähtörutiinit

-takaaleikkaukset

-nopeampi pujottelu

Sitten toiseen aiheeseen: meillä oli viikonlopun hoidossa Pipsa Hipintytär. Siinä vasta mukava koira :) Maalaiskoira vaihtoi itsensä päivässä kaupunkikoiraksi ja metrot, ratikat jne oli Pipsalle helppoja nakkeja. Hippi the kotinatsikin oli varsin suopea Pipsaa kohtaan. Yksi pieni kärhämä syntyi naisten välille, kun H nukkui mun vieressä ja Pipsa yritti tunkea kans. En nyt sanoisi, että niistä tuli ylimpiä ystäviä, mutta ne sietivät toistensa seuraa. Ulkona leikkivätkin vähän ja rintarinnan kulkivat lenkillä. Aika samannäköisiä ne vissiin ovat, kun mun yksi kaveri sekoitti ne keskenään, kun ei ollut nähnyt vielä Hippiä lyhyessä karvassa. Nyt Maijun Koirahotellissa on sitten Tinkerbell, joka kävi Virossa hakemassa EH:n. Taidan huomenna ajaa siltä ainakin osan tuosta valtaisasta turkista pois.

Ja ai, niin perjantaina käytiin vesikoiraporukalla paimennusta testaamassa Kaisa Hilskan tilalla. Mä sanoisin, että ehkä Hipin lahjakkuus ja vietit suuntautuu vähä muualle, mut kivastihan se lampaankakkaa söi. Muuten kyllä oli tosi mielenkiintoista kuulla paimennusfaktaa ja nähdä upeiden paimenkoirien työskentelyä.