Ei meillä siis mitään "oikeaa" teini-ikää vielä olla saavutettu, mutta otsikko tulee sen perusteella, että kaiken oveluutensa saa laittaa peliin tuon nuoren neidon kanssa eläessä :) Odotellaan siis innolla sitten sitä oikeaa murrosikää...

Viikonloppuna menimme taas mukaville vesikoiratreffeille, tällä kertaa Espoon metsiin. Mukana olivat Hipin lisäksi vanhat tutut Nappi, Poppi ja Vilma sekä uutena tuttavuutena Älli. Nappiakin vähän hirvitti rajut leikit välillä, joten se päätti leikkiä pienen Hipsulaisen kanssa. Oli mukavaa, kun Nappi otti hienosti huomioon, että Hippi on vielä pieni ja rajoitti voimankäyttöään sopivasti. Hippi oli niin onnellisen oloinen, kun löytyi leikkitoveri, vaikka muita pentuja ei ollutkaan paikalla. Mukavaa!
Hipille on otettu käyttöön kaapin perältä moukariksi kutsuttu lelu, joka oli vähän aikaa sitten vielä liian massiivisen oloinen, mutta nyt jättiläis-Hipille juuri sopiva. Sitä on kiva singota menemään jäällä.Varsinkin kun tuo frisbee pääsi jäämään jäälle tuossa eräällä lenkillä ja joku toinen koira sen sieltä ehti varmaankin poimia matkaansa. Hippi on niin torspo kun se ravistelee tuota moukaria narusta: kumina vaan kuuluu, kun tuo pallo kopisee pienen Hippiäisen kylkiin :)

Mitään ihmeellistä maailmaa mullistavaa tässä ei ole tapahtunut. Alkaa olla jo aika normaalia, että tähän perheeseen kuuluu koira. Normaalia, mutta mukavaa! Mitähän mä ennen tein kaiken vapaa-aikani? Hipin energiavarastoja ei helpolla kuluteta loppuun, joten touhuta saa sydämensä kyllyydestä. Vaikka täytyy myöntää, että ei se kyllä aina NIIN kiva ole siitä lämpöiseltä kotisohvalta kammeta itseään ylös, ulos ja lenkille...Puhumattakaan siitä, kun juhlitun illan jälkeisenä aamuna joku nuolee vaativasti naamaa: "Nouse jo!"

Ai niin, tänään aikani kuluksi opetin Hippiä vähän pujottelemaan jalkojen välistä. Jos meistä tulee vaikka koiratanssijoita :D

Viikonloppuna nähdään ehkäpä Santtu-veljeä! Olisi hauska päästä Hipin pään sisälle näkemään, että heilahtaako siellä mikään solu, kun näkee se oman veljensä...Tuskinpa, mutta kiva päästä vertailemaan Santun omistajan kanssa sisarusten kehitystä ja kommelluksia. Ja koirilla on varmasti kivaa leikkiessä keskenään. "Leikkitovereita ei ole koskaan liikaa!", huutaa Hippi tuolta nojatuolin vierestä.

Lopuksi vähän huumorimieltä kehiin. Muistakaa suojata silmänne auringolta näillä keväthangilla!